Olen aina ollut varsin tulevaisuussuuntautunut ihminen ja
viime vuosina olen pinnistellyt kovasti oppiakseni elämään mahdollisimman
täydesti tässä hetkessä. Silti näin vuoden vaihtuessa tuntuu jotenkin
pakolliselta edes vilkaista taaksepäin, kuluneeseen vuoteen. Tällä kertaa ajatus vilkaisustakin tuntui ylitsepääsemättömän vaikealta.
Vuosi 2015 maailmalla
Erityisherkkänä
ihmisenä mediavuosi 2015 on ollut minulle todella kuormittava. Globaalille
listalle kirjautuivat tulikirjaimin muun muassa Boris Nemtsovin murha, Ukrainan
kriisi, Iranin ydinohjelma, Syyrian sota ja yli miljoonan turvapaikanhakijan
pakolaiskriisi Euroopassa.
Hukkuneen syyrialaislapsen kuvasta tuli pakolaisuuden
symboli, ja terrorismi palasi Eurooppaan muutaman vuoden tauon jälkeen. Pariisi,
Kööpenhamina. Tunisian Suisse. Venäläinen matkustajakone räjähti Siinain yllä.
Uudelleen Pariisi. Eurooppalainen myötätunto joutui syksyn mittaan koetukselle,
ja suomalaista vihaa suunnattiin vastaanottokeskuksiin.
Vuosi 2015 valtakunnanpolitiikassa ja -taloudessa
Valtakunnanpolitiikassa kuilut tavoitteiden, lupausten ja
keinojen välillä repesivät valtaviksi, kun maan johtoon nousi
eduskuntavaaleissa SSS. Yhteiskuntasopimusneuvottelut tyssäsivät neljästi.
Pakkolait, suurmielenosoitukset, vatulointi, hallituskriisi, sote-alueet ja hallintarekisterisotku
dominoivat kotimaan uutisotsikoita.
Vuosi 2015 oli seitsemäs peräkkäinen vuosi, jolloin Suomen
talous polki paikallaan, mutta se oli synkin niistä seitsemästä. Mediassa
eniten huomiota saivat osakseen Kreikan tukipaketit, halpuuttaminen, raakaöljyn
hinnan lasku, isot irtisanomiset, työttömyyden (erityisesti
pitkäaikaistyöttömyyden) jyrkkä kasvu, Fennovoima, Talvivaara ja ennätyksellisen
iso Slush-tapahtuma.
Vuosi 2015 omassa elämässäni ja yrittäjänä
Kaiken edellä mainitun, suuremman mittakaavan musertavan alle
meinasivat peittyä tyystin oman elämäni tärkeät etapit: esikoiseni pääsi
ripille, menin naimisiin toisen kerran elämässäni, keskimmäisemme sai ensimmäiseksi
virvelisaaliikseen todella ison hauen, löysin Lapinlahden Lähteelle ja
Ilmastokadulle, esikoiseni suoriutui hienosti TET-harjoittelustaan
huonokuntoisten vanhusten parissa, kuopukseni oppi lukemaan, tajusin miten
suuri merkitys erityisherkkyydellä on perheemme arjessa, sain taivaltaa kohti YAMK-tutkintoa
upeiden naisten kanssa (Anne ja Tinka: olette tärkeitä!) ja vaikka mitä muuta.
Myös yrittäjänä vuosi 2015 oli kiinnostava. Vuosi alkoi Suomen ammattijärjestäjät ry:n "Kuinka paljon on tarpeeksi" -tapahtumalla Lasipalatsin
Bio Rexissä. Toista kertaa järjestetyn ilmaistapahtuman teemoina olivat
paljouden vaikutukset, kohtuullisuus ja vähentäminen. Vapaamuotoisessa, KUDE Oy:n ihanan Outi Pakarisen koolle kutsumassa Vaateaamiainen-porukassa minulla oli ilo tutustua mm. Rinna Saramäkeen, Palonin Minna Särelään ja Nurmi Clothingin Anniina Nurmeen.
Tammikuussa 2015 MTV3-kanavalla alkoi koko perheen
toiminta-realityksi luonnehdittu sarja nimeltä Mummomafia, jossa ideana oli ratkoa
erilaisten perheiden ja sinkkutalouksien arkisia pulmia ”järisyttävän
mummoenergian” voimin. Avausjaksollaan keskikatsojamäärän 622 000 haalinut
sarja herätti heti vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa, erityisesti
Twitterissä ja luonnollisestikin myös vauva.fi-keskustelupalstalla. Kommentoin
tv-sarjaa blogissani otsikolla Mummomafian ”hurja aloitus” onammattijärjestäjien arkea.
Helmikuun 2015 aloitin käymällä parin kollegani kanssa
DocPoint-festivaalilla katsomassa dokumenttielokuvan nimeltä Maximum Pleasure, josta
kirjoitin blogissani otsikolla Yksinäisyyttä, kuolemanpelkoa ja hyödyttömiähyvinvointivempaimia. Maaliskuussa bloggasin otsikolla "Kumpi oli ensin:Kondo vai minä?” siitä, että olin jo 3,5 vuotta toteuttanut omassa työssäni
useita KonMari-ajatuksia, vaikka olin juuri kuullut Marie Kondosta. Näin
kymmenisen kuukautta myöhemmin KonMari tuntuu olevan meillä Suomessakin jo
aivan valtaisia ilmiö.
Huhtikuussa otin osaa TEXJÄTE-hankkeen loppuseminaariin Suomen ympäristökeskuksella ja jäin suurella kiinnostuksella odottamaan, mitä tuleman pitää. Touko-kesäkuussa 2015 Suomi osallistui ensimmäisen kerran
Euroopan kestävän kehityksen viikkoon (ESDW) ja Elokuun Tila kantoi oman pienen
kortensa kekoon tekemällä ilmaisia kahden tunnin mittaisia kartoitus- ja
suunnittelukäyntejä sekä antamalla asiakkailleen 20 %:n alennuksen palveluvarauksista.
Toukokuussa 2015 kiertotalouden jalkauttaminen
kristallisoitui Elokuun Tilan ensisijaiseksi tavoitteeksi. Kesäkuussa julistin,
että minimalismi on hyvä juttu varsinkin kaltaisilleni mukavuudenhaluisille. Heinäkuussa totesin, että ”decluttering” on kovaa vauhtia muodostumassa
käsitteeksi Suomessakin. Kerroin myös oman elämäni ruuhkahuipuista ja
mietiskelin sitä, mistä tarpeettomat tavarat oikein tulevat. Heinäkuun lopulla perustin Facebookiin Kodin raivaajan ABC -vertaisryhmän, josta on viidessä kuukaudessa muodostunut ihastuttavan lämminhenkinen, monisatapäinen yhteisö.
Elokuussa aloitin vuoden
loppuun asti kestäneet Kuukauden kysymys -arvonnat, joissa kyselin, missä kodin
eri tavaralajeista ihmisillä on eniten järjestettävää ja / tai karsittavaa. Syyskuussa osallistuin Designpääkaupunki-vuoden 2012
perintöä jatkaneen Toimiva kaupunki -hankkeen ja Forum Virium Helsingin
järjestämään Kaupunkimuotoilun kohtauspaikka -seminaariin upeassa Helsingin
kaupungintalon juhlasalissa. Seminaarissa
käytiin esimerkkien kautta läpi kaupunkien muutosta ja tulevaisuutta sekä sitä,
miten muotoilua voidaan hyödyntää julkisten palveluiden kehittämisessä.
Syyskuussa aloitin Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen verkkokaupan vakituisena vieraskynäbloggarina. Syksyn aikana verkkokaupassa julkaistiin neljä kirjoitustani, joiden aiheina olivat muutto, tavaroiden arvo, koulutetun ammattijärjestäjän rooli muutosagenttina asumisen arjessa ja lahjatoiveiden kunnioittaminen. Syyskuussa bloggasin myös teemoilla "ehkä-tarvitsen-tätä-vielä-joskus" ja "Ostoksia ihanneminälle?" Lokakuussa johdollani pelattiin Minimalismipeliä.
Marraskuussa Elokuun Tila, yksi Suomen ensimmäisistä koulutetun ammattijärjestäjän palveluita tarjonneista yrityksistä, täytti neljä vuotta. Maailma, ja Suomi sen mukana, ovat muuttuneet neljässä vuodessa paljon – eikä pelkästään parempaan suuntaan. Mutta isommat ja pienemmät tragediat ovat saaneet ihmiset puntaroimaan entistä kiivaammin sitä, mikä elämässä todella on merkityksellistä.
Marraskuussa osallistuin Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ry:n järjestämään Kodin turvallisuuden tarkastus -koulutukseen, jossa käsiteltiin myös meidän koulutettujen ammattijärjestäjien työhön erittäin kiinteästi liittyviä asumisturvallisuuden aspekteja. Kävimme muun muassa läpi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön laatimaa, jo nyt varsin kattavaa kodin turvallisuuden tarkistuslistaa. Ehdotin listalle lisättäväksi sisäilmaa ja asuntojen tuhohyönteisiä koskevat kohdat, koska ne liittyvät mielestäni oleellisesti asumisturvallisuuteen. Ehdotustani pidettiin hyvänä, joten seuraavassa tarkistuslistan versiossa nekin on ehkä huomioitu.
Joulukuussa osallistuin Suomen Toimintaterapeuttiliittory:n Arkikuntoutus – toimivat kotiin suunnatut palvelut -koulutukseen
saadakseni moniammatillista näkökulmaa koulutetun ammattijärjestäjän työhön. Olin ennalta odottanut, että esiin nousee varmasti paljon
myös oman työni kautta tuttuja teemoja, mutta hämmästyin silti palveluiden
taustalla olevien toimintafilosofioiden samanlaisuutta. Yhteistä tekemällemme
työlle on ennen kaikkea se, että jonkun kotiin töihin mennessämme menemme aina
sisälle monimutkaiseen kokonaisuuteen, jossa ovat inhimillisten verkostojen
lisäksi läsnä myös eilinen, tämä hetki ja tulevaisuus. Yhteisenä päämääränämme
on myös parantaa elämänlaatua, lisätä virkeyttä ja ruokkia asiakkaan halua elää
omassa kodissaan.
Maaliskuussa 2014 perustamani Facebook-sivu Kierrätä lahjoittamalla sai vuoden 2015 aikana paljon lisää seuraajia, ja asiakkaikseni löysi moni kaksisuuntaisen mielialahäiriön, ADHD:n tai masennuksen kanssa arjessaan kamppaileva ihminen. Vuonna 2014 asiakkaani kutsuivat minua usein enkeliksi. Vuonna 2015 sain olla monelle toivon tuoja.
Maaliskuussa 2014 perustamani Facebook-sivu Kierrätä lahjoittamalla sai vuoden 2015 aikana paljon lisää seuraajia, ja asiakkaikseni löysi moni kaksisuuntaisen mielialahäiriön, ADHD:n tai masennuksen kanssa arjessaan kamppaileva ihminen. Vuonna 2014 asiakkaani kutsuivat minua usein enkeliksi. Vuonna 2015 sain olla monelle toivon tuoja.
Kiitos
Vuosi 2015 on siis ollut minulle monipuolisuudessaan vertaansa vailla. Kiitän sydämellisesti kaikkia Elokuun Tilan asiakkaita, verkostoja ja seuraajia eri kanavissa! Jatkan edelleen ponnisteluitani yleisen tietoisuuden lisäämiseksi meidän koulutettujen ammattijärjestäjien palveluista, uuden ammattikunnan palveluiden ankkuroimiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan sekä perinteisten ja uusien palveluiden yhtymäkohtien ja synergioiden esiintuomiseksi. Toimivaa, kaunista ja kohtuullista vuotta 2016 teille kaikille! Toivottavasti voimme saada sen aikaan yhdessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti