Elokuun Tila – elämisen tilaa, tilaa elämiselle

Maaliskuussa 2011 olin kolmatta ja viimeistä kertaa vanhempainvapaalla. Lykkelin suloista kuopustamme vaunuissa märästä lumisateesta pöperöityneen Mannerheimintien vartta ja odotin valojen vaihtumista, jotta pääsisimme ylittämään Lönnrotinkadun. Olin pitkän talven ja senhetkisen säätilan täydellisesti lannistama. Mietin lempikuukauttani ja kaikkea sitä, mitä se minulle edustaa – on aina edustanut. Iän ja viisauden karttumista (kyllä, olen syntynyt elokuun ensimmäisellä viikolla). Uutta ryhtiä loman jälkeen. Uusia alkuja. Uusia haasteita. Lämpimiä ja tummia iltoja. Sadonkorjuukauden avausta. Kauniita värejä. Kuuman kesän rippeiden sekoittumista aavistukseen syyspäivien kuulaudesta.

Pam! "Yritykseni nimeksi tulee Elokuu." Saattaa jopa olla, että sanoin tuon ääneen, mutta todennäköisesti vain ajattelin äänekkäästi. Joka tapauksessa tuntui, että koko Helsinki kuuli päätökseni. Viisi päivää sen jälkeen, kun olin parinkymmenen vuoden jahkailun jälkeen päättänyt ryhtyä yrittäjäksi Elokuu-nimiseen yritykseen, olin kirjoittanut auki yritysideani rungon. Pohdin kuumeisesti, kannattaisiko minun ryhtyä väsäämään oikein liiketoimintasuunnitelmaa vai onko koko juttu vain tolkuttoman epärealistista leijumista.

Sitten saimme vapun alla tiedon, että kuusihenkisen uusperheemme elatuksesta pääasiallisesti vastannut puolisoni jäisi elämässään ensimmäistä kertaa työttömäksi ilman sen kummempia irtisanomisaikoja. Järkytys oli kova – etenkin kun olin itse vielä siinä vaiheessa vanhempainvapaalla ja vailla työpaikkaa, johon sen jälkeen palata. Olin jo vuotta aiemmin päättänyt, etten enää koskaan hakeutuisi töihin opintohallinnon määräaikaisuuksiin. Taloudellisen katastrofin puristuksissa päädyin pyörtämään päätökseni.

Otin jälleen määräaikaisen opintosihteerin paikan vastaan, vaikka toisaalta myös yrittäjäopintojen ja yrittäjän ammattitutkinnon suorittaminen työvoimapoliittisena koulutuksena olisi kiinnostanut valtavasti. Olin jo sopinut henkilökohtaisen haastattelun ajankohdan yrittäjäkoulutusta varten, mutta peruin sen hieman apein mielin. Tulisikohan yrittäjyydestäni sittenkään koskaan mitään?

Lokakuun lopulla sain vihdoin lähetettyä rekisteröinti-ilmoituksen Patentti- ja rekisterihallitukseen, josta sain parin viikon päästä kehotuksen muuttaa ensimmäisen nimivaihtoehtoni Elokuu joksikin toiseksi, esimerkiksi Elokuun Tilaksi, jota olin ehdottanut vaihtoehdoksi. Verkkoon ja kivijalkaan joskus aikanaan sijoittuvalle myymälätoiminnalle kaavailemani aputoiminimi Wanhan Ajan Elokuu sen sijaan oli mennyt läpi.

Tunne- ja tietoisuustaitojen kouluttaja Jenni Arbelius kirjoitti omasta yrittäjyydestään hienosti Hidasta elämää -sivustolla 9.10.2014. Minullekin "yrittäjyys mahdollistaa sielukkaan elämän, jossa voin toteuttaa vapaasti niitä tehtäviä, joita sisimmässäni haluan tehdä, toimia tavalla, joka sopii minulle, ilmaista itseäni tavalla, joka on totuudellista minulle". Kovin tutulta kuulostaa myös tuo, että ensin on tunnettava itsensä, omat vahvuutensa, omat lahjansa ja omat missionsa.

Elokuu – mielentila. Elämisen tilaa. Tilaa elämiselle. Yksi Suomen ensimmäisistä koulutetun ammattijärjestäjän palveluita tarjonneista yrityksistä, Elokuun Tila, merkittiin kaupparekisteriin 16.11.2011. Tänään siitä on tullut kuluneeksi kolme upeiden kokemusten täyteistä vuotta, ja kokemus, jos mikä, on yksi tämän työn tärkeimmistä onnistumisen edellytyksistä. Kiitokset tähänastisesta, matka jatkuu!