Näytetään tekstit, joissa on tunniste askartelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste askartelu. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Elokuun Minimalismipelissä laitetaan askartelu- ja käsityötarvikkeet kiertoon

Kuva: Pääkaupunkiseudun
Kierrätyskeskus
Emännöin elokuussa jälleen yhdysvaltalaisen The Minimalists -ryhmän alun perin lanseeraamaa Minimalismipeliä, jossa osallistujien tavoitteena on poistaa kotoaan 496 tavaraa kuukauden aikana: ensimmäisenä pelipäivänä yksi, toisena kaksi ja niin edelleen.

Ammattijärjestäjäkollegani Suomen ammattijärjestäjät ry:stä pyöräyttivät ensimmäisen Minimalismipelin käyntiin kesäkuun 2015 alussa, ja sen jälkeen tempauksia on ollut lähes joka kuukausi.

Tavaroiden vähentämisessä määrälliset tavoitteet voivat olla eduksi sikäli, että omasta edistymisestään saa niiden avulla konkreettisen kuvan. Tärkeintä leikkimieliseen Minimalismipeliin osallistumisessa on kuitenkin tavaramäärien kriittinen pohtiminen ylipäätään.

Päätin nostaa elokuun 2016 pelissä valokeilaan askartelu- ja käsityötarvikkeet. Käsityöt aktivoivat monipuolisesti eri osa-alueita aivoista ja niillä on suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Tämän vuoksi käsillä tekemisellä ja käsillä tekevillä on alusta lähtien ollut aivan erityinen paikka sydämessäni myös ammattijärjestäjäyrittäjänä. Kun potentiaalista materiaalia on tullut kerättyä liikaa, hyvä tarkoitus alkaa kääntyä itseään vastaan.

Haaliminen loppuu päättäväisyydellä


Askartelu- ja käsityömateriaalien osalta se suurin ja vaikein oppi on, että kaikkia mahdollisia materiaaleja ei tarvitse haalia valmiiksi odottelemaan mahdollista inspiraatiota: materiaaleja kyllä löytyy sitten, kun niille ilmenee käyttöä, ja jopa aivan ilmaiseksi.

Koska meille luoville ihmisille kaikki mahdollinen on potentiaalista materiaalia, haalimisesta ei tule ikinä loppua, jollei sitä aktiivisesti päätä lopettaa. Päätä siis ensin, mitä teet, ja hanki tarvittava materiaali vasta sitten – mieluiten kierrätettynä, jos mahdollista.

Toinen ensiarvoisen tärkeä juttu on, että askartelu- ja käsityöprojektit kannattaa opetella tekemään valmiiksi ennen uuden aloittamista. Keskeneräiset työt vievät paitsi tilaa, myös henkistä energiaa yllättävän paljon.

Itsetuntemusta on paikallaan kasvattaa käsillä tekemisenkin suhteen. Jotkut tekniikat ja materiaalit yksinkertaisesti puhuttelevat enemmän kuin toiset, mikä tarkoittaa, ettei kaikkea mahdollista käyttökelpoista tosiaan kannata omiin varastoihin kerätä. Minusta esimerkiksi ei tule helmiaskartelijaa, vaikka kuinka haalisin helmiä hyllyyni.

Materiaalit kiertävät joukkoistamalla


En muista saaneeni lapsuudenkodissani varsinaisia sananparsimuotoisia säästämisoppeja, mutta lähisuvun esimerkki kannusti säästäväisyyteen. Isovanhempieni ja vielä sodan jälkeen syntyneiden, taloudellisesti hyvin toimeen tulleiden vanhempienikin ajattelutapaa on aina leimannut pula-aika.

Samaan aikaan sekä äidin että isän puolen sukuni ominaisuuksiin on kuulunut huikea kätevyys, luovuus ja kekseliäisyys: kaikkea voi käyttää, mistä tahansa voi tuunata ja risainata suunnilleen mitä tahansa. Isänäitini säilytystarve takasi serkusparvellemme rekvisiitan mielikuvituksekkaimpiinkin leikkeihin. Toisaalta siitä oli isälleni ja hänen sisaruksilleen kovasti vaivaa jäämistön selvittelyn yhteydessä.

Olen perinyt sukuni luovuuden, kätevyyden ja kekseliäisyyden. Pitkälti yli 10 vuotta säästin askartelua, käsitöitä ja lasteni leikkejä varten paljon sellaistakin materiaalia, jonka monet olisivat heittäneet muitta mutkitta roskiin. Sitten päätin laittaa stopin moiselle ja jättää työhuoneeni hyllyyn vain kortti- ja kranssiaskarteluissa käyttökelpoiset tarvikkeet. Ainoastaan niiden tiesin tulevan varmuudella käyttöön.

Koska aavistin monen muunkin olevan samassa jamassa ja haluavan minun laillani, että kerätyt askartelu- ja käsityötarvikkeet kuitenkin päätyisivät hyödynnettäviksi, perustin marraskuussa 2012 Facebookiin valtakunnallisen Materiaalitori kierrättäjille -ryhmän, jossa on tällä hetkellä mukana 5700 kierrättävää kädentaitajaa. Kolme vuotta sitten perustin valtakunnallisen ryhmän rinnalle maakunnalliset ryhmät.

Halusin lahjoitusperiaatteella toimivien ryhmien avulla totuttaa ihmisiä luopumaan omasta ylimääräisestään muiden saman henkisten hyväksi ja osoittaa, että joukkoistamalla materiaaleja on mahdollista saada tarvittaessa nopeasti kasaan isompikin määrä. Jopa aivan ilmaiseksi.

Näprän ilmaistukku ottaa vastaan – ja mahdollistaa paljon


Pääkaupunkiseudulla asuville kaikkein vaivattomin tapa laittaa ylimääräiset askartelu- ja käsityötarvikkeet kiertoon on lahjoittaa ne Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kädentaitopalvelu Näprään, josta en ensimmäistä Materiaalitori kierrättäjille -ryhmää perustaessani tiennyt vielä mitään.

Näprän ilmaistukusta jaetaan tarvikkeita maksutta kouluille, päiväkodeille, leikkipuistoille, harrastekerhoille ja muille yhä pahenevan resurssipulan kanssa kamppaileville epäkaupallisille tahoille. Myös tapahtumien järjestäjät voivat hyödyntää ilmaistukkua maksutta, näkyvyyttä vastaan.

Ilmaistukun valikoima vaihtelee sen mukaan, mitä kiertoon tulee, mutta saatavilla on lähes aina kierrätettyjä kangastilkkuja, paperi- ja kartonkituotteita sekä erilaisia muovisia, puisia ja metallisia nippeleitä. Jatkuva tarve on etenkin piirustuspaperille, liimoille ja maaleille.

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen tilastojen mukaan ilmaistukkua hyödynsi vuonna 2014 yli 1000 eri tahoa, ja vuonna 2015 ilmaistukusta haettiin yli 18 000 kg maksutonta askartelumateriaalia.

Kuva: Pääkaupunkiseudun
Kierrätyskeskus
Lahjoituksina vastaanotetut askartelu- ja käsityötarvikkeet käsitellään Espoon Nihtisillassa sijaitsevalla Näprän verstaalla Kierrätyskeskuksen työntekijöiden ja vapaaehtoisten voimin. Rikkinäisistä neuleista otetaan talteen paljetit ja helmet, kartongit leikataan korttipohjiksi, silkkikukat leikataan irti varsistaan, korumateriaaleja puretaan vanhoista rikkinäisistä koruista ja niin edelleen. Osa materiaaleista jaetaan ilmaistukun kautta ja osa pakataan myyntiin kädentaitotarvikeosastolle. Vuonna 2015 Näprän verstaan kautta löysi uuden hyödyntäjän 101 899 askartelutuotetta.

Toiset hukkuvat materiaaleihin, joista toisilla on jatkuva pula. Mielestäni sille on tehtävä jotain, toivottavasti sinustakin. Teoillasi on merkitystä.

perjantai 18. syyskuuta 2015

Sana ehkä - uhka vai mahdollisuus?

Elokuun lopussa keskustelimme Kodin raivaajan ABC -vertaisryhmässä kiinnostavasta tavarakategoriasta "ehkä-tarvitsen-tätä-vielä-joskus". Kyselin ryhmän jäseniltä, millaisia ajatuksia heillä on tästä kategoriasta omassa elämässään ja millaisia tavaroita tähän päätyy heillä helpoimmin. Esitin pohdittavaksi myös seuraavat kysymykset: Mitä sitten, vaikka joskus tarvitsisikin? Olisiko se isokin maailmanloppu? Löytyisikö ehkä jokin korvaava ratkaisu?

Monesti kuulee paatoksellisia todistajanlausuntoja siitä, että ”laitoinpa senkin pois ja jo minä heti seuraavana päivänä tai viimeistään seuraavalla viikolla sitä tarvitsin”. Aivothan kyllä jäävät työstämään taustalla pois laitettua tavaraa ja kaikkia sen mahdollisia käyttötapoja, joten sinänsä ei ole kummakaan, että muka-tarpeita saattaa pian putkahdella. Eri asia sitten kokonaan, kuinka vakavaa se on.

Omassa testilaboratoriossani olen vuosien varrella todennut, etten ole kertaakaan kaivannut mitään kiertoon laittamaani tavaraa. Joskus on voinut käydä ohimennen mielessä, että minulla oli silloin tämä tai tämä jolla olisi voinut tehdä tätä ja tätä, mutta aina on löytynyt jokin muu keino. Koskaan ei ole tarvinnut ostaa uutta samanlaista tilalle, vaikka useimmat perustelevat luopumishaluttomuuttaan juuri mahdollisella uuden samanlaisen ostamisen tarpeella.

Ehkä-kategorian tuskallisuutta ei ainakaan vähennä se, että ns. vanhalla kansalla oli kosolti vielä tänäkin päivänä suusta suuhun kulkevia viisauksia, joiden mukaan kaikki on kolmessakymmenessä vuodessa tarpeen ja niin edelleen. Vanhalla kansalla ei viisauksia sommitellessaan ollut kuitenkaan minkäänlaista käsitystä siitä, mitä kaikkea KAIKKI voisi meidän aikanamme tarkoittaa.

Mutta siitähän voisi vaikka... askarrella!


Kodin raivaajan ABC -vertaisryhmässä mainittiin ehkä-kategoriaan kuuluvina tavaroina esimerkiksi kartat ja muu matkailuun liittyvä paperitavara, puutarhalehdet, keittokirjat, erikoisemmat kodinkoneet, liian pienet eli ns. tavoitevaatteet, mökkivaatteiksi tai vähintään räteiksi kelpaavat vaatteet, juhlamekot, äitiysvaatteet, isompien sisarusten vaatteet sekä tietenkin käsityö- ja askartelumateriaalit ja ylipäänsä kaikki mahdollinen korjaus- ja tuunauskelpoinen.

"No niin mutta kotivaatteena tai mökille..." toteavat monet sellaisista vaatekappaleista, joita eivät julkisesti päälleen laittaisi mistään hinnasta. Miksi ihmeessä? Koti ja mökkihän ne vasta arvostettavia paikkoja ovatkin! Säästäväisillä ja kekseliäillä persoonilla on aina vähintään näennäistä tarvetta kaikenlaiselle myös siivouksessa, pihatöissä ja auton korjaamisessa. Tai ihan kohta on joulu tai pääsiäinen tai kesä, minkä vuoksi tarvikkeet on hyvä pitää jo valmiiksi Helposti Saatavilla.

Käsityö- ja askartelumateriaalit tuntuivat olevan ryhmän jäsenten keskuudessa se kaikkein suurin ongelma. Monet innostuvat kokeilemaan aina vain uusia projekteja edellisten jäädessä kesken. Toiset kertoivat saavansa kyllä projektit valmiiksi, mutta haalivansa edelleen vanhojen projektien materiaaleja innostuksen jo lopahdettua niiden osalta. Matonkutojat näkevät potentiaalia aina vain uusissa materiaaleissa, kuvioissa ja väreissä. Joukolla huokailtiin, että kunpa oppisi hahmottamaan sen määrän, jonka ihan oikeasti pystyy tekemään. Minä suosittelen prosessin keikauttamista niin päin, että ensin tulee inspiraatio tai tarve, johon sitten hankitaan se tarvittava materiaali.

Jotkut ovat lahjoittaneet ylimääräisiä askartelu- ja käsityömateriaalejaan samanhenkisille ihmisille tai organisaatioille työstettäviksi. Tämä onnistuu esimerkiksi valtakunnallisen ja maakunnallisten Materiaalitori kierrättäjille -ryhmieni ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Näprä-ilmaistukun kautta. Yksi tapa vähentää materiaalivuorta (ja muuttaa ehkä kylläksi) on myös varata itselleen oikein kalenteriin aikaa omien materiaalivarantojen hyödyntämiseen joko kotona tai vaikkapa kansalaisopiston kursseilla.

Vinkkejä irti päästämisen tueksi


Ehkä-kategorian tavaroiden karsiminen on keskeinen asia kodin raivaamisen etenemisen ja tuloksellisuuden kannalta. Siksi kyselinkin ryhmäläisiltä, millaisilla perusteluilla he ovat onnistuneet hankkiutumaan eroon tämän kategorian tavaroista tai millä perustelulla se voisi onnistua.

Keinoiksi mainittiin yksinkertaisesti tarve omistaa vähemmän, vakiintunut maku ja hyvä itsetuntemus sekä minimalistisesti sisustettujen kotien ihailu: jos haluaa vähän huonekaluja, on pakko olla myös vähän muuta tavaraa. Myös selkeän käyttötarkoituksen omaaviin tavaroihin keskittyminen on keino karsia sekalaista sälää. Joku jäsenistä kertoi pystyvänsä luopumaan ehkä-kategorian esineistä miettimällä sitä, että kirpputorit ja kierrätyskeskukset ovat pullollaan käytettyjä tavaroita, joten tilalle varmasti löytyy tarvittaessa aivan vastaava pikkurahalla. Paino sanalla tarvittaessa.

Monet kertoivat hyvän ja käyttökelpoisen tavaran pois heittämisen olevan kauhistus, ja yleiseen hyväntekeväisyyteen lahjoittaminen on sekin toisille vastenmielistä. Parhaaksi luopumisperusteluksi nousikin se, että löytää jonkun, joka tarvitsee sitä kaapissa olevaa kahdettakymmenettä T-paitaa tai pyyhettä luopujaa enemmän: asunnottoman, pakolaisen, löytökissan… Tämä varmasti selittää isoksi osaksi viime viikkojen tavara-avustustulvaa vastaanottokeskuksissa.

Lahjoituksille kaivataan selkeitä kohteita, joissa on aito tarve juuri kyseiselle tavaralle. Selkeään kohteeseen on helpompi luopua myös niistä tavaroista, joista itse ei syystä tai toisesta yksinkertaisesti pidä, mutta joita silti säilytetään velvollisuudentuntoisesti. Täsmäkohteita voi löytää esimerkiksi Kierrätä lahjoittamalla -sivultani Facebookissa.

Aivan loistava havainto oli myös se, millainen voima voi olla "Haluanko säilyttää tämän?" -kysymyksen muuttamisessa muotoon "Pystynkö luopumaan tästä?". Molempiin on nimittäin melkein yhtä helppo vastata myöntävästi, mutta vain toinen aikaansaa muutosta. Sitä paitsi tuntuu älyttömän hyvältä päästä sanomaan itselleen, että pystyy johonkin – ihan mihin tahansa johonkin! Myös Marie Kondo puhuu KonMari-kirjassaan viisaita sanoja luopumisen itsetuntoa vahvistavasta merkityksestä.

Keräysauto ottaa vastaan, myös askartelumateriaaleja


Kiertoon laittamisen helppous on yksi keskeisistä luopumispäätösten vauhdittajista. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksella on parhaillaan käynnissä ensimmäistä kertaa järjestettävä keräysautokiertue pääkaupunkiseudulla. Kiertävä keräysauto on ollut etenkin monien autottomien toiveena. Tavaralahjoitukset mahdollistavat Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen toiminnan ympäristötyön ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisen parissa – ja autoon otetaan muuten vastaan myös askartelumateriaaleja!

Keräysauto kiertää
  • Helsingissä 31.8.–6.10.
  • Espoossa 7.10.–4.11.
  • Kauniaisissa 26.–27.10.
  • Vantaalla 5.–30.11. ja
  • Kirkkonummella 1.–4.12.2015.

Joskus voi olla niin, että roskiskin tuo enemmän mielenrauhaa kuin tarpeettoman tavaran säilyttäminen. Jätteeksi lajittelu on ainoa oikea vaihtoehto silloin, jos lahjoitettava tavara olisi saajalle pikemminkin riesa. Lahjoitathan siis vain ehjää ja puhdasta.

Lämpimät kiitokset kaikille aktiiviseen keskusteluun osallistuneille ryhmäläisille! Keskustelua saa mielihyvin jatkaa tässä blogissa.

perjantai 14. marraskuuta 2014

Potentiaalista materiaalia

En muista saaneeni lapsuudenkodissani varsinaisia säästämisoppeja tyyliin ”Kyllä aika tavaran kaupittaa” tai ”Viimeisessä puvussa ei ole taskuja”, mutta lähisuvun esimerkin voima opetti, että säästäväinen pitää olla. Isovanhempieni ja vielä sodan jälkeen syntyneiden, taloudellisesti erittäin hyvin toimeen tulleiden vanhempienikin ajattelutapaa on leimannut pula-aika.

Toisaalta myös sekä äidin että isän puolen sukuni määrääviin ominaisuuksiin on kuulunut huikea kätevyys, luovuus ja kekseliäisyys: kaikkea voi käyttää, mistä tahansa voi tuunata ja risainata suunnilleen mitä tahansa. Isänäitini säilytystarve takasi serkusparvellemme rekvisiitan mielikuvituksekkaimpiinkin leikkeihin. Toisaalta siitä oli isälleni ja hänen sisaruksilleen kovasti vaivaa jäämistön selvittelyn yhteydessä.

Olen perinyt sukuni luovuuden, kätevyyden ja kekseliäisyyden jotakuinkin laimentamattomana. Muistan omat leikkini mummolassa niin elävästi, että olen halunnut antaa samat mahdollisuudet omille lapsilleni. Vaikka kammoksun tavarapaljoutta vuosi vuodelta enemmän, olen viimeisten 14 vuoden aikana säästänyt kuitenkin askartelua, käsitöitä ja lasteni leikkejä varten paljon sellaista materiaalia, jonka useimmat olisivat heittäneet roskiin.

Joukkoistamista kierrättämisen ja käsillä tekemisen hyväksi


Osittain näpertelijä-keräilijä-minääni terapoidakseni perustin Facebookiin valtakunnallisen Materiaalitori kierrättäjille -ryhmän, joka on tullut tässä kuussa kahden vuoden ikään. Heinäkuussa 2013 tai sen jälkeen perustettujen maakunnallisten materiaalitorien "kattoryhmä" on nykyisellään tarkoitettu ennen kaikkea kierrätysaskartelua ja -käsitöitä koskevien ideoiden ja kokemusten vaihtoon, ja mukana on jo yli 4600 kierrättävää kädentaitajaa.

Kaikki Facebookissa lahjoitusperiaatteella toimivat Materiaalitori kierrättäjille -ryhmät on perustettu iloksi ja hyödyksi kädentaitoja vaaliville luoville persoonille tai yhteisöille, jotka kaipaavat työstettäväkseen erilaisia kierrätysmateriaaleja tai jotka haluavat päästä eroon omasta tarpeettomasta materiaalistaan muiden saman henkisten hyväksi.

Materiaaleja on tarkoitus kierrättää ennen kaikkea paikallisesti ja toiveenani on, että ryhmien kautta saisivat materiaaleja esimerkiksi päiväkodit, koulut, iltapäiväkerhot, ikäihmisten virikeryhmät ja muut resurssipulan kanssa kamppailevat kunnalliset toiminnot - käsityöyrittäjiä ja kädentaitojen harrastajia kuitenkaan unohtamatta. Toivon ryhmiin myös mahdollisimman paljon jäseniä sellaisista yrityksistä, joiden toiminnan ohessa syntyy kierrätyskelpoista, mutta yrityksille itselleen tarpeetonta materiaalia.

Kierrätä lahjoittamalla


Hyviä lahjoituskohteita on vaikka kuinka paljon: sukulaiset, tuttavat, naapurit, lähellä kotiasi sijaitsevat päiväkodit, koulut, kerhot, harrastajateatterit, vanhusten palvelukeskukset, asunnottomien asuntolat, kierrätyskeskukset, erilaiset hyväntekeväisyysorganisaatiot...

Maaliskuun 2014 alussa Facebookin perustamallani Kierrätä lahjoittamalla -sivulla pohditaan kohtuullista elämää ja sitä, mitä kaikkea onkaan mahdollista kierrättää lahjoittamalla. Tarkoituksena on jakaa myös vinkkejä lahjoituskohteista ympäri Suomen.




Teoillasi on merkitystä


Tänään bongasin aamun alkajaisiksi sitaatin Gandhilta: "The future depends on what you do today." Hyvinvointi-Suomessamme on yhä useampi ihminen tyhjän päällä, vailla kaikkea mahdollista, ja monilla julkisilla toimijoilla on krooninen raha- ja materiaalipula. Kolikon kääntöpuolen äärilaidalla on tilanne, jossa ihmiset kuolevat tavarapaljoutensa keskelle kenenkään siitä tietämättä. Me ammattijärjestäjät olemme Suomessakin nähneet vilahduksen tuosta kääntöpuolesta.

Juuri tämän ristiriidan pohjalta olen perustanut Materiaalitori kierrättäjille -ryhmät ja Kierrätä lahjoittamalla -sivun. Ja juuri tämän ristiriidan vuoksi pyrin aina ensisijaisesti miettimään asiakkaideni kanssa sopivat lahjoituskohteet heidän käyttökelpoiselle ylimääräiselleen, ettei sitä tarvitsisi vain lajitella jätteeksi.

Toiset hukkuvat tavaraan, josta toisilla on jatkuva pula. Mielestäni sille on tehtävä jotakin, toivottavasti sinustakin. Teoillasi on merkitystä.