Kynttilöitä on käytetty valaisemiseen jo ammoisista antiikin ajoista lähtien. Keskiajalla kynttilät olivat ylellisyysesineitä, mutta nykyisin niitä kertyy helposti suuriakin määriä kaappeihin ja lipastonlaatikoihin. PartyLite-ilmiö on luku sinänsä.
Kynttilät erilaisine oheistuotteineen ovat suosittuja lahjoja. Monet eivät kuitenkaan voi polttaa kotonaan kynttilöitä lemmikkieläinten takia tai terveydellisistä syistä. Kynttilän palaessa ilmoille leijailee polyaromaattisia hiilivetyjä, esimerkiksi bentseeniä ja tolueenia, pienhiukkasia ja häkää.
Terveyshaitat saattavat helposti vastata passiivista tupakointia, ja noin kymmenen kynttilän polttaminen voi lähennellä jo ruuhkaisten autoteiden hiukkaspitoisuuksia. Tätä taustaa vasten tuntuu vähän jännältä, että Earth Hour -ilmastotapahtumassa ihmisiä kutsutaan maailman suurimmalle kynttiläillalliselle.
Myös kynttilöiden raaka-aineisiin liittyy ekologisesti arveluttavia tekijöitä. Steariinia valmistetaan eläinrasvasta tai palmuöljystä, johon liittyy ekologisten ongelmien lisäksi myös eettisiä ongelmia. Tuikkukynttilöissä käytettyä parafiinia puolestaan syntyy sivutuotteena maaöljyn tislausprosessissa.
Kynttilöiden ekotaakkaa voi vähentää ostamalla niitä kirpputoreilta tai tekemällä niitä itse vanhojen kynttilöiden steariiniparafiinijämistä tai vaikkapa kaatamalla tyhjään sitrushedelmän kuoreen ruokaöljyä. Kotimaiset mehiläisvahakynttilät ovat myös yksi vaihtoehto. Kynttilät kuuluvat kotivaraan, joten jonkun verran niitä olisi joka kodissa syytä olla Suomessakin ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvien, sähköjä katkovien myrskyjen varalta.
Tunnustan: kynttilät ovat suurin ekosyntini. Koska olen aistiyliherkkä, luonnonvalo – ja sen puutteessa kynttilänvalo – on minulle kaikkein miellyttävin valaistus kotosalla ollessani. Minulle kynttilät ovat päivittäistä kulutustavaraa. Ostan uusia sitä mukaa, kun edelliset loppuvat.
Moni luova ja käsistään kätevä näkee etenkin joulun alla mukavan maalaisromanttisissa toiveunissa itsensä valamassa kynttilöitä. Niin näin minäkin, kunnes kokeilin vuosien unelmoinnin (ja kynttilänjämien keräämisen) jälkeen muutaman kerran ja totesin, ettei se homma ole minua varten.
Nykyisin kierrätän kynttilänjämät ja haltuuni joutuneet syystä tai toisesta epämieluisat kokonaisetkin kynttilät Materiaalitori kierrättäjille Uusimaa -ryhmäni kautta kädentaitajille jatkokäyttöä varten, uusien kynttilöiden tai sytykeruusujen valmistamiseen. Tuikkukuoret laitan metallinkeräykseen, mutta niistäkin taitavat kädet saavat aikaiseksi vaikka mitä kaunista.
Kohtuus kynttilämääriin ja tilaa tärkeämmälle!
Tammikuussa 2016 jakoon lähtevät Elokuun Tilan tiistai-ideat ovat koulutetun ammattijärjestäjän vinkkejä, jotka helpottavat arkea, kierrättämistä ja kodin raivaamista ja keskittyvät esimerkiksi johonkin tiettyyn tarkasti rajattuun tavararyhmään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti