Näytetään tekstit, joissa on tunniste hyväntekeväisyys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hyväntekeväisyys. Näytä kaikki tekstit

torstai 10. syyskuuta 2015

Muuttajan muistilista - toimiviksi todetut käytännöt

Muistelin tässä perheemme viimeisintä muuttoa reilut seitsemän vuotta sitten. Muutimme 97,5-neliöisestä 100-vuotiaasta asuntoihanuudesta saman kokoiseen, silloin kymmenvuotiaaseen tusinakämppään. Kulttuurishokki oli valtava, mutta huoneiden lukumäärä vaihtui 2 + k -kattauksesta 5 + k -kattaukseen, mikä on ollut varsin näppärää pari vuotta muuton jälkeen kuusihenkiseksi kasvaneelle perheellemme.

En tiedä, uskotteko kun sanon, mutta muuttopäivän iltana meillä oli kaikki laatikot ja säkit tyhjennetty ja tavarat laitettu hyvin toimiville paikoille, joilla ne ovat vielä tänäkin päivänä. Lisäksi tyhjät laatikot oli kannettu kellarikomeroon, jossa ei moneen vuoteen ollut mitään muuta kuin ne laatikot. Muuttoapuna meillä oli vain mieheni veli, enkä ollut siihen aikaan vielä edes koulutettu ammattijärjestäjä!

Keskustelimme heinä-elokuun vaihteessa Facebookiin perustamassani Kodin raivaajan ABC -vertaisryhmässä muutosta. Keräsin keskusteluiden pohjalta toimiviksi todetut käytännöt yhteen. Lämpimät kiitokset kaikille aktiiviseen keskusteluun osallistuneille!

Suunnittele hyvin ja pyydä apua


Aloita muuttoon valmistautuminen ajoissa ja pyydä ajoissa myös apua. Aika, apu ja huolellinen suunnittelu ovat muutossa varsinainen pyhä kolmiyhteys. Suunnittele muutto huolella, ammattilaisen kanssa tai itsenäisesti: mistä aloitetaan, kuka pakkaa, keitä pyydetään milloinkin avuksi ja miten tarpeettomaksi osoittautuvat tavarat kierrätetään. Erityisesti vanhentuneen elektroniikan, rikkinäisten huonekalujen yms. tavaroiden toimittaminen asianmukaisesti kierrätykseen vaatii etukäteissuunnittelua, etenkin jos muuttajalla ei ole omaa autoa.

Jos suunnitteluaikaa on käytettävissä runsaasti, piirrä uudesta asunnosta mittakaavaan tehtyjä pohjapiirustuksia huone kerrallaan ja leikkaa samalla myös isompia huonekaluja kuvaavat kappaleet vaikkapa kartongista oikeassa mittakaavassa. Kappaleita pohjapiirustusten päällä pyörittelemällä hahmotat helposti sen, miten huonekalut kannattaa uudessa kodissa sijoittaa. Painavia huonekaluja ei muuton yhteydessä tarvitse siirrellä sinne tänne, vaan ne saa sijoitettua kerralla paikoilleen.

Yleensä sukulaiset ja tuttavat pyydetään avuksi vasta varsinaiseen muuttopäivään ja lähinnä kantoavuksi, mutta pyydä apua myös tavaran lajitteluun ja pakkaamiseen. Se on hauskaa kahdestaan tai pienellä porukalla! Urakka tulee tehtyä kevyesti höpöttelyn ohessa – edellyttäen, että muutakin tosiaan tehdään kuin höpötellään. Henkiselläkin tuella on muutossa iso merkitys: ystävän läsnäolo pakatessa rauhoittaa, jolloin vältät todennäköisesti pahimmat paniikkiratkaisut kuten kaikkien mahdollisten tavaroiden sullomisen sekaisin muovipusseihin.

Jos pyydät ystäviä avuksi tavaroiden läpikäymiseen ja pakkaamiseen, pyri esivalmisteluna keräämään käsiteltäväksi kaikki samaan tavararyhmään kuuluvat esineet. Kun yhden rupeaman aikana käydään läpi vaikkapa kaikki astiat tai kaikki kirjat, hahmotat hyvin sen, kuinka paljon samankaltaisia tavaroita sinulla on. Tämä helpottaa priorisointia ja vähiten tarpeellisista, huonokuntoisimmista tai vähiten sinua miellyttävistä tavaroista luopumista.

Jos tavoitteenasi on selkeästi tavaramäärän vähentäminen, ystävät (ja varsinkin sukulaiset) ovat monesti melkoinen hidaste, elleivät suoranainen este.

Mieti uudessa kodissa jo ennen muuttoa mahdollisimman pitkälle se, mitä toimintoja missäkin tilassa tullaan tekemään ja miten huonekalut sijoitetaan.

Etsi tarpeettomalle käyttökelpoiselle uusi koti


Tavaroista on helpompi luopua muuton yhteydessä, ja muutenkin, jos ne jatkavat matkaansa tarvitsijoille. Käyttökelpoisia tavaroita ei kannata heittää roskiin, vaan ne voi lahjoittaa vaikkapa ensi- ja turvakotiin, erilaisille hyväntekeväisyystoimijoille ja kierrätyskeskuksiin.

Pyydä ennen muuttoa sukulaisia, ystäviä ja tuttavia katsomaan, josko sinulle tarpeettomissa tavaroissa olisi jotakin, mitä he tarvitsisivat. Myös asuinalueiden omat Facebook-ryhmät ovat näppäriä tavaroiden kierrättämisessä, ja kotikirppiksetkin ovat kivasti yleistyneet näiden alueellisten ryhmien jäsenten keskuudessa: naapurit päästetään yhä useammin omaan kotiin tekemään kirppislöytöjä.

Selvästi edellistä asuntoa pienempään muutettaessa kannattaa lähteä liikkeelle uudesta asunnosta ja siitä, mitä sinne oikeasti tarvitaan ja järkevästi mahtuu. Sitten vain mennään mahdollisimman ulkopuolisen silmin ikään kuin ostosreissulle taakse jäävään isoon kotiin ja sieltä valikoidaan matkaan ainoastaan kaikkein tarpeellisin, mieleisin ja uuteen kotiin aidosti sopivin.

Ole tiukkana jokaisen muuttolaatikkoon laittamasi tavaran kohdalla ja kysy itseltäsi, ansaitseeko kyseinen tavara paikan uudessa kodissasi. Jos päätöstä joutuu puntaroimaan pitkään, todennäköisesti vastaus on kielteinen. Muutto kannattaa pyrkiä hyödyntämään oivallisena tilaisuutena karsimiseen, koska tavarat ovat liikkeessä ja kulkevat tavalla tai toisella omistajansa käsien kautta joka tapauksessa.

Pakkaa fiksusti


Käytä kodintekstiilejä helposti rikkoutuvien esineiden paketointiin, jos et ole sitä tyyppiä, että haluat liinavaatteidesi olevan ehdottoman sileitä. Silittämisestä tai mankeloinnista ei kannata ottaa lisää kuormitusta muuttohetkeen.

Pakkaa vain yhtä tavararyhmää per laatikko, kirjoita laatikoiden päälle mitä niissä on ja vie / käske muuttomiesten viedä laatikot uudessa kodissa siihen huoneeseen, jonne sisältö on tarkoitus sijoittaa. Tietenkin myös sijoituspaikan uudessa kodissa voi kirjoittaa laatikon päälle.

Pakkaa yhteen laatikkoon tai vaikka lentolaukkuun parina ensimmäisenä päivänä tarvitsemasi vaatteet ja muut tavarat – vähän kuin lähtisit parin päivän reissuun. Pysy muuton tuoksinassa kartalla siitä, mihin tuo laukku tai laatikko tulee uudessa kodissa sijoitettua.

Vahvat jätesäkit ovat erinomaisia muuttovälineitä. Niissä voi muuttaa paljon muutakin kuin vaatteet.

Panosta myös muuttopäivään ja muuton viimeistelyyn


Hanki pikkulapsille hoitaja tai mieluiten majoittaja muuttopäiväksi. Muuton toteutus sujuu vähemmällä päänsäryllä, kun ei tarvitse vähän väliä käydä pyyhkimässä pyllyä, toimia erotuomarina, keksiä tekemistä tai laittaa ruokaa.

Huomioi, että eläimille uuteen kotiin sopeutumisen kannalta tärkeintä ovat omat tavarat ja tutut hajut.

Panosta muuton viimeistelyvaiheeseen. Monilla on kokemuksia siitä, miten kesken jäänyt muutto on pilannut elämän vuosiksi ja johtanut jopa masennukseen. Samaa tapahtuu usein isojen putkiremonttien yhteydessä. Älä muuta muun kiireen ja kesken olevan remontin keskellä, jos suinkin voit sen välttää. Tällöin tavarat jäävät helposti hakemaan paikkaansa uudessa kodissa jopa vuosiksi.

Käytä muuttosiivouspalveluita. Palvelun ostaminen etenkin taakse jäävään asuntoon on varmasti hintansa arvoista.

Muista, että uudessakin kodissa laatikoita purkaessa on vielä mahdollisuus karsimiseen, jos sitä ei ole vanhassa kodissa ehtinyt syystä tai toisesta tehdä. Kun purat tavaroita laatikoista, ota sivuun ne, jotka myyt, annat pois tai laitat roskikseen.

Jos uusi kotisi on vanhaa avarampi, huolehdi siitä, ettei tavaraa ala kertyä huomaamatta lisää. Tyhjällä tilalla on taipumuksena täyttyä, jos siihen ei kiinnitetä erikseen huomiota. Avara tila on luksusta, myös mielelle, joten siitä kannattaa ehdottomasti pitää kiinni!

perjantai 21. marraskuuta 2014

Vaihdetaan turha turhaan – vai miten se nyt meni

kuva: Riia-Maria Kyllönen
Perheessämme on viime aikoina ollut aivan absurdi ongelma. Ensin tokaluokkalaisemme luokassa järjestettiin tavaranvaihtopäivä ja tällä viikolla sellainen oli vuorossa koko koululle, jolloin kasiluokkalaisemmekin pääsi osalliseksi. Tavaranvaihtopäivänä jokainen oppilas saa vanhempiensa luvalla tuoda kotoaan yhden itselleen turhan tavaran ja ottaa vastineeksi tavaranvaihtoluokasta yhden uuden tavaran.

Tokaluokkalaisemme koki tämän jo ensimmäisellä kerralla ahdistavaksi – meidän perheessämme kun ei yksinkertaisesti ole kenelläkään turhaa tavaraa. Natiainen yritti urhoollisesti vakuuttaa opettajaansa tästä. Hän koki opettajan suuttuneen vastaan haraamisesta, koska ”kaikillahan nyt turhaa tavaraa on”. No, ei meillä.

Jos ei ole tavaraa tuonut, ei luonnollisestikaan saa valita mitään itselleen. Kahdeksanvuotias on vielä niin pieni, että hänestä tuntuu kurjalta, kun kaikki muut saavat lähteä koulusta kotiin jonkun ”uuden” tavaran kanssa. Siinä eivät paljon ammattijärjestäjä-äidin opetukset turhan tarpeettomuudesta auta. Alahuuli lerpattaa ihan väkisin.

Mutta kasiluokkalainen jo sanoa pamautti sen ääneen koulussakin: ”Miksi ihmeessä minä haluaisin itselleni mitään, mikä on toisillekin turhaa? Aivan typerä ajatus.” Äidin tyttö. Toisen roska on toisen aarre ainoastaan silloin, jos sille on oikeasti käyttöä.

Ylimääräisen pitäisi kohdata tarvitsijat


Miten me olemme päätyneet yhteiskuntaan, jossa oletusarvo on, että kaikilla on turhaa tavaraa? Meidän perheessämme säilytetään vain tarpeellista, ihan oikeasti käytössä olevaa. Vuosi vuodelta sitäkin yhä vähenevässä määrin.

Olen käytännöllinen ja mukavuudenhaluinen ja rakastan avaraa tilaa – eikä muilla perheenjäsenillä ole mitään näitä ominaisuuksia vastaan. Siksi kotimme on irtaimistoltaan sellainen kuin se on. En koskaan törmää kotonamme unohtuneisiin tavaroihin; tiedän omien ja perheen yhteisten tavaroiden sijainnin sentin tarkkuudella. Puolisoni ja lasteni tavaroiden sijainnin tiedän metrin tarkkuudella. Näin ollen etsiskelyyn ei minulta aikaa kulu.

kuva: Riia-Maria Kyllönen
Lasteni koulun Ympäristöjengin innoittama ja kuulemma monien oppilaiden toivoma teemapäivä on sinänsä ajatuksena pohjimmiltaan hieno; kierrättämiseen kannustamista tarvitaan kaikissa ikäluokissa. Tämä on nyt kuitenkin juuri sitä, mistä on viime aikoina paljon keskusteltu: kierrättämistä kierrättämisen vuoksi, yhdenlaista viherpesua. Se on aivan yhtä vääränlainen malli lapsille kuin kokonaan kierrättämättä jättäminen.

Krääsä on krääsää kaikille, mutta Suomessakin on yhä enemmän lapsiperheitä tyhjän päällä, vailla kaikkea mahdollista. Olisiko kyseisen peruskoulun tavaranvaihtopäivä 2.0 sellainen, jossa ylimääräiset, käyttökelpoiset tavarat lahjoitettaisiin jonkun hyväntekeväisyysjärjestön kautta niitä oikeasti tarvitseville sen sijaan, että yltäkylläisyyteen tottuneet helsinkiläisten kantakaupunkilaisperheiden vesat vaihtavat niitä keskenään?